Suistamo

" Miten varhain Suistamon asutus syntyikään, niin on aivan selvää, että sen asukkaat olivat karjalaisia ja ortodokseja. Kuitenkin alituisten sotien ja aika ajoin esiintyvän suvaitsemattomuuden kreikkalaiskatolisia kohtaan, vuoksi, karjalaisia siirtyi paljon vieraalle maalle ja heidän tilallle muutti asukkaita muualta Suomesta, etupäässä Savosta. Venäläis-ruotsalaisen sodan aikana 1656–1657 kreikkalaiskatolinen väestö pakeni Venäjälle suurin joukoin ja monet heistä jäivat sinne pysyvästi. Vain osa palasi kotikonnuilleen. Tämän sodan jälkeen Suistamo sai luterilaista asutusta Jalonvaaran, Niinisyrjän, Laitioisten, Leppäsyrjän, Loimolan, Suur- ja Piensaran kyliin. Eräät tältä ajalta peräisin olevat suvut ovat eläneet Suistamolla: Jurvaset, Hirvoset, Vanniset, Mikkoset, Auviset, Kahkoset, Savolaiset, Holopaiset, Tiaiset, Lätit ynnä muut. Suhteet luterilaisten ja kreikkalaiskatolisten asukasten kesken olivat mitä sydämellisimmät, ”eikä uskontokysymys koskaan varsinaisen väestön keskuudessa herättänyt mielipahaa tai eripuraisuutta.” (Raja-Karjalan historia.)

Vuoden 1500 verokirjassa mainitaan Suistamon kuuluneen Sortavalan pogostaan eli pitäjään. Vuonna 1589 Suistamo oli Sortavalan pogostan kappelina. Suistamolaiset etsivät asuinsijansa järvien lähettyviltä ja salojen vaaroilta. Tämä taas todistaa siitä, että esi-isämme harjoittivat elinkeinonaan paitsi maanviljelystä, myös kalastusta ja metsätystä. Asutus Vatjan viidenneksen alueella ja erikoisesti Raja-Karjalassa oli harvaa, keskimäärin 3 taloa kylää kohden. Suistamon pogostan alueella oli 35 taloa ja yhteensä 245 henkeä. Asukasluku oli yksi viidesosa koko Sortavalan pogostan asukkaista, sillä vuoden 1500 verokirjan mukaan Sortavalan pogostassa oli 825 taloa ja 1124 henkilöä. Näistä oli tilanhoitajien hallussa 749 taloa ja 1006 henkilöä ja sama määrä jousia. Kauppiaiden hallussa oli 24 taloa ja 39 henkilöä ja sama määrä jousia. Luostarien hallussa oli 52 taloa, 79 henkilöä ja 79 jousta. Kuten huomaamme, luostaritkin omistivat maita, joita he vuokrasivat edelleen talonpojille ja kantoivat siitä veroa. (Ronimus, J.V. Novgorodin Vatjalaisen viidenneksen verokirja v. 1500 ja Karjalan silloinen asutus. Joensuu. 1906.) Kun siirrymme vuoteen 1589, jolloin Suistamo muodosti jo oman kappelikuntansa, sen talo- ja asukasluku oli kolminkertaistunut. Suistamon kappelissa oli 18 savua ja 85 autiosavua eli yhteensä 721 asukasta. Syynä suureen autiosavulukuun oli, että Raja-Karjala oli 1580-luvulla hyökkäyksen ja alituisen sodan kohteena, jolloin monet karjalaiset joutuivat pakoon tai piileskelivät pitkiä aikoja metsissä. He eivät enää kyenneet maksamaan veroa, ja siksi heidän savunsa on merkitty autiosavulukuun kuuluvaksi. Suistamon pogostan aluerajat olivat monesti muutoksen alaisia. Niinpä vuoden. 1727 maakirjan mukaan Pyörittäjän kylä kuului Impilahden pogostaan, sen sijaan Syskyjärven kylä kuului Suistamon pogostaan. Vasta vuoden 1764 maakirjan mukaan tapahtui muutos siinä, että Suistamon pogosta sai Pyörittäjän kylän ja Impilahden pogosta Syskyjärven kylän. On varsin luultavaa, etta Suistamon pogostan aluerajat 17. vuosisadalla olivat hyvinkin laajat, sillä vuosien. 1614–1617 maakirjoissa on Impilahden kappelikunta merkitty kuuluvaksi Suistamon starosteriaan (nimismiespiiriin). Erikseen nämä pogostat esiintyivät vasta vuoden 1727 maakirjassa.

Suistamon kirkonkylä

Suistamon kirkko

Karjalan liiton sivuilla kerrotaan hautamuistomerkkien pystyttämisestä.
"Suistamo Seura on pystyttänyt eri kylien hautausmaiden ja tsasounien paikoille tähän mennessä 14 muistoristiä Mika Kääriäisen johdolla. Muistoristi on pystytetty Muuantoon, Leppäsyrjään, Äimäjärvelle, Laitioisiin, Jalovaaraan, Pien Saraan, Loimolaan, Alattuun, Koittoon, Uuksujärvelle ja Maisulaan. Suistamon kirkonkylälle on pystytetty kolme muistoristiä (tsasouna, vanha kirkko ja Bugulein hautausmaa)."

Lisätietoa löytyy "Suistamo" wikisivuilta. Linkki sivuille on: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suistamo.